Wa-se-da!

Wasesai!

Heh heh, tehdäänpäs tässä nyt sitten taas tällainen kahden kuukauden aikamatkustus... Zooooooommmpppp!, aina takaisin lokakuun loppuun asti!

Oooooo, yama.

Blogiin kirjoittaminen on jäänyt elämän jalkoihin - ja se saattoikin olla odotettavissa - mutta palaanpa tässä seuraavaksi ajassa taaksepäin neljä viikkoa (huh NELJÄ viikkoa) seuraavanlaisiin tunnelmiin:

Syyslukukauden kurssit Wasedassa

Okuma Garden -puisto kampusalueen vieressä

Jospa nyt vihdoinkin jotakin siitä, mitä täällä olen tekemässä: opinnoista. Kursseista. Tajusin juuri, että tästä olisi kannattanut kirjoittaa aiemmin, koska Suomessa vaihtoon hakevat tekevät hakemukset ja Learning agreement -suunnitelmansa lokakuun aikana : I No jaa, näistä on toivottavasti apua sitten myöhemmin!

Nuija, leijona ja torni

Sunnuntaina 12.10. tehtiin dormilaisten kanssa reissu Chichibuun (秩父), Saitama-prefektuurin puolelle. Ihanaa, että meidän japanilaiset asuntolatuutorit jaksavat järjestää niin paljon kaikkea kivaa meille! Tänään puhuttiin yhden toisen asukkaan kanssa, että me ollaan kuin iso perhe täällä :)

Oli upeaa päästä taas hieman ulos Tokiosta vuorimaisemiin

Kotiruokaa. Kouluruokaa. Dormiruokaa.

原宿, Harajuku

NAM NAM NAM NAM

Ensimmäisen kimono-oppitunnin jälkeen (3.10.) käytiin Baban lähellä (eli lähimmän JR:n aseman, Takadanobaban) syömässä hiroshimalaista okonomiyakia! おいしいぃぃ!! Juttelin vähän yhden kokin kanssa haha. Edamamet mielettömän hyvässä kastikkeessa. Käytiin samassa paikassa uudestaan edellisen kimonokerran jälkeen (10.10.), koska siellä oli tarjouspäivä eli kaikki okonomiyakiannokset puoleen hintaan. Tosin, oli pakko tilata juotavaa. Tosin, tuli alkupalat, joka kustansi ehkä jotakin. Tosin, joutui maksamaan jonkin palvelumaksun. Eli ööh. Joo.

Toisen kerran alkupala. Oli hyvää! Vaaleat ohuet jutut tossa päällä ovat pieniä kuivattuja KALOJA!

Pyhättö ja juomingit

Toshoguu, Nikko

Edellisessä kirjoituksessa pohtimani sovituskoppimysteeri selvisi. Kaverit valaisivat Facebookissa, että harso olisi tarkoitus vetää pään ja kasvojen päälle, jotta meikit ja rasvaiset hiukset eivät tahrisi sovitettavia vaatteita o__O

No, ihan validi pelko, jos on liikkeellä koko naaman kattavissa sotamaalauksissa :'D

Nyt mennään jo lokakuun 14. päivän illassa, mutta palaan toissaviikonloppuisen Niji no kain tervetuliaisreissun tunnelmiin! Niji no kai järjesti 4.-5.10. matkan Nikkoon, Tochigin prefektuuriin.

Misolaulua, kimonokeittoa, kuorokoppi

Koulussa orientaatiotunteja, rytmiin ja alueeseen totuttelua, ensimmäinen käynti kirjastolla (joka näyttäisi olevan hyvä nukkumapaikka, muita kävijöitä tarkaillen tämän totesin), sopivien lounaskauppojen metsästämistä ja etenkin sopivien istumapaikkojen etsimistä syömistä varten... Sellaista syys-lokakuun vaihteen viikko.

Moshmosh, Moshi moshi Nippon!

Sunnuntaina 28. syyskuuta oli Moshi Moshi Nippon Festival 2014 eli Japanin populaarikulttuuritapahtuma, jonne ulkomaalaiset pääsi ilmaiseksi sisään. Meille oli lykätty tapahtuman esitteet/kutsut käteen Harajukussa jo aikoja sitten.

Tokyo Taiikukan

Ilmoittauduttiin myös ennakkoon netissä niin saatiin aika nopeasti rannekkeet. Vähän oli epäselvät ohjeet kyllä, pyörittiin pitkään ihmeissämme, että mennäänkö sisään samasta paikasta kuin kaikki, saadaanko ilmaiset ruokalipukkeet (ei saatu, ne oli jo loppuneet), miten ruokaa ostetaan (piti ensin jonottaa ja ostaa Moshi Moshi -kolikoita, joilla maksettiin ruoka) ja niin edelleen :D Mutta hauskaa oli!

Kolmatta viikkoa

Tätä kirjoitettavaa vaan kertyy. Nyt olisi sitten noin viikon satsi!

Maanantaina (22.9.) hain opiskelijakortin. Wasedalta tuli Suomeen postissa lappunen, jolla kortin sai. Lisäksi samalla piti viedä viisumiin liittyvä paperi ja residence cardin kopiot. Nyt on sitten opiskelijakortti! Opiskelija-alennukset, täältä tullaan! Pääsisin mm. 2500y hintaan kolmannen kerroksen parvelle, josta ei varmana näe mitään, Gekidan Shiki -teatterin musikaaleihin.

Art Aquarium -näyttely

Sunnuntaina (21.9.) lähdettiin käymään Nihombashin Mitsui Hallissa järjestettyyn Art Aquarium -kultakalataidenäyttelyyn.

Ensin käytiin Wasedan aseman luona syömässä. Kävin ekan kerran sellaisessa ravintolassa, jossa ruoka valitaan ja maksetaan heti aluksi oven luona automaatilla. Automaatti tulostaa lippusen, josta osan/jonka työntekijä ottaa ja sit vaan odotellaan ruokaa.

Alku aina leikkiä

Viikko ja rapiat takana! Reilussa viikossa olen ehtinyt tehdä niin paljon, että tuntuu kuin täällä olisi ollut jo paljon pidempään. Mutta silti,  来たばっかり。Vastahan mä tulin.

Taisi olla matkalla Hki-Vantaalta Heathrow'lle, jossakin Tanskan rannikkolla varmaan.

Yhtä juhlaa

Perillä! Hengissä!

Heathrow, terminaali 5

Reunalla

Miyajima

Lähtöfiilikset!

Vähän kyllä kurjemmat kuin oli tarkoitus, sillä tulin perjantaiksi kipeäksi eli viimeinen viikonloppu Suomessa menikin kohtalaisen korkeassa kuumeessa. Ai riemua... Olisin vielä päässyt tapaamaan kavereita, joista monet ovat olleet ympäriinsä maailmaa tässä viime vuosina. No, ei voi mitään. Mutta yritän tässä pakkailuja viimeistellessä pitää mielessäni heistä yhden, paljon ulkomaille opintoihin ja töihin reissanneen neuvon: Pakkaa ja pistä puolet pakatusta pois.

Ihan totta - kuinka paljon kamaa sitä tarvitsee raahata mukanaan? Luotan aika vahvasti siihenkin, että saan ostettua kaikkea tarpeellista Tokion kokoisesta kaupungista x) Olen lähdössä liikkeelle vain yhdellä max. 23 kiloisella matkalaukulla sekä käsimatkatavaroilla. En tiedä, kostautuuko se palatessa. Tosin käyn välissä Suomessa ja vanhempani tulevat myös käymään Japanissa niin saan sillä tavoin tavaraa kulkemaan.

Miyajimalla

Toivoin, ettei matkapäivänä olisi enää kovin räkäpäinen olo, koska silloin ei ole hauska olla lentokoneessa. Vielä omassa tapauksessani, lentokoneissa, sillä lennän välipysähdyksen kautta. Alkukesästä oli halvin ostaa tällainen reitti niin ajattelin, että säästetään nyt tässä vähän.

Ja huomennahan se jo on! Oikeastaan enää jokusia tunteja aamuun... Olo ihan jees :)

Viisumi, byrokratian häntä, valmista ja odotus

Kuvituksena eläintarhaku- ei vaan siis kuvia Ota-Tarhasta - - äh, siis kuvia Otaniemestä

Viisumi hoitui todella helposti, kunhan Wasedalta ja Tokion viranomaisilta saapui tarvittava dokumentti, joka tuli erittäin ajoissa. Suurlähetystölle kannattaa soittaa ennakkoon! Sain puhelimessa tietää, että viisumiin tarvitsee tasarahana tietyn summan käteisenä, taisi olla 23,50 €.

Painelin suurlähetystölle passikuvan, Certificate of Eligibilityn (COE) ja rahojen kanssa. Sain siellä lomakkeen täytettäväksi. Lomakkeessa oli muutamia kohtia, joihin en ollut saanut mitään sopivaa tietoa - etenkin kysyttyyn yhteyshenkilöön. Wasedalla ei kuulemma ole ollut tapana ilmoittaa ketään, mutta oikeastaan viisumin hakemisen takia ketään ei tarvitsekaan täyttää. Tärkeintä on, että itsellä on rajalla joku tavoitettavissa oleva henkilö tiedossa, jos virkailijat sattuvat pysäyttämään maahantullessa, mitä ei kuulemma yleensä tapahdu suomalaisille asiallisten papereiden kanssa.

Odottelin viisumia noin tunnin ja sain valmistellun passini takaisin käteen. Jee!

COE:n kanssa postitse tuli muitakin papereita, joista saapumisen jälkeisen orientaatiotilaisuuden aikataulu ja paikka sekä käytännöt tarkentuivat. Mukana tuli myös opiskelijan työlupaan tarvittava paperi. Olin luullut, että opiskelijaviisumilla ei voi tehdä yhtään töitä, mutta opintojen oheistyön luvan saa täyttämällä yksinkertaisen paperin, joka annetaan Japanissa maahantulovirkailijalle. Sama virkailija tsekkaa muutkin paperit ja antaa Japanissa asuvan ulkomaalaisen residence cardin.

Vakuutus on tietenkin tärkeä vaihtoon. Vakuutuksien hinnat vaihtelevat todella paljon. Jos haluaa säästää paljon, suosittelen perehtymään asiaan erittäin hyvin - pyytämään tarjouksia useista paikoista. Kuulin, että kaikki vakuutusyhtiöt eivät anna niin kattavaa matkavakuutusta, ellei sinulla jo ole jotakin vakuutusta heiltä. Hoitelin äitini kanssa asiaa niin, että kysyimme ensin yhdeltä yhtiöltä (törkeän kallista, > 500 €) ja sitten toiselta, jossa päästiin jonkin verran halvemmalla (lopullinen hinta menee varmaan 300-400 € välille) niin siihen sitten tyydyttiin. Olen kuullut joidenkin saaneen Aasian vaihdon vakuutukset huomattavasti halvemmallakin.

Asuntola, viisumi, vakuutus... Muuttoilmoitukset voi tehdä vasta myöhemmin. Tajusin, että oikeastaan kaikki byrokratialta haiskahtavat valmistelut oli hoidossa. Että voisin oikeastaan jo kävellä koneeseen ja lähteä. Kohta ei tarvitsisi kuin pakata - ja lähteä. Odottaa ja oikeasti lopultakin lähteä.

Vaihtovalmistelut ja dormi

Asumisen ja viisumin hoitaminen ovat olleet keskeisimpiä valmisteluja kesän aikana. Tässä kerron asumisjärjestelyistä ja dormista ennakkotietojen pohjalta. Tulee nyt aika teksti-heavy postaus, mutta itseäni nämä asumisjärjestelyt jännittivät niin paljon, että pääsen näin päästelemään jännityshöyryjä pois ja jos joku vaihtoa suunnitteleva eksyy tänne, niin onpahan materiaalia :D

Virallinen ja lopullinen tieto hyväksynnästä Wasedaan tuli luvatusti touko-kesäkuun vaihteessa. Heti hyväksymistiedon perään saimme linkin Housing and Arrival Questionaryyn, jossa kartoitettiin, aikooko etsiä asunnon itse vai hakeeko Wasedan asuntolasta paikkaa.

Olen jo saanut tiedot asuntolapaikastani ja olen ennakkoon todella tyytyväinen asumisjärjestelyihini. Paikkaa asuntolasta on myös helppo hakea, joten karsiihan se kaikenlaista stressiä. Asumiskyselyn vastaamisen aikoihin tosin olin aika stressaantunut, kun mietin, miten asia pitäisi järjetää parhain päin. Etsiä itse vuokra-asunto, mennäkö asuntolaan, joista luin vähän kauhujuttuja, säästyisikö vapailla markkinoilla kuitenkin rahaa elämiseen...

Kaikki ihmiset kuitenkin kokevat asiat erilailla, joten on vähän kyseenalaista lukea kokemuksia toisten blogeista. Ehdit vielä pakoon täältä! No hehe, mutta oikeasti, tajusin tämän itse stressattuani asumisjärjestelyitä parin päivän ajan aivan älyttömästi: Joitakin vinkkejä kannattaa napsia sieltä täältä ja toki, jos johonkin asiaan liittyy hurjasti huonoja kokemuksia monilla eri kirjoittajilla, sitä jotakin kannattanee vältellä. Mutta toisaalta, tästä tulee ihan sellainen kokemus, kuin siitä itseni kohdalla kehkeytyy, eikä kaikkea voi ennakkoon säädellä "täydellisyyteen" asti.

Asuminen Tokiossa - kallista. Asuminen asuntolassa Tokiossa - joo, kallista. Nähtyäni nettisivulta meille tarjottuja Wasedan vaihtariasuntolavaihtoehtoja ja suuntaa antavasti huonevaihtoehtoja ja hintoja, pyörittelin hetken mielessäni kysymystä, hankkisinko asunnon vapailta markkinoilta. Jos ihan totta puhutaan, kokonaisempi asunto - varmasti ilman kotiintuloaikaa tai vierailijakieltoa, omalla keittonurkkauksella, jostakin kohtalaisen läheltä koulua - olisi mahdollisesti löytynytkin suhteessa halvemmalla. Jos asiaan olisi perehtynyt ennakkoon paremmin tai jos olisi ollut voimavaroja. Tutkin vuokra-asuntosivustoja vähäsen. Päädyin kuitenkin hakemaan asuntolapaikkaa, koska arvioin, että 5-10 minuutin kävelymatka koululle on kuitenkin aika arvossaan pidettävä asia. Ainakin tulisi säästöä matkakuluissa. Vuokra-asunnon etsiminen varmasti onnistuisi paremmin paikanpäällä, joten pakeneminen asuntolasta ei taida olla mitenkään poissuljettu optio. Käsittääkseni jonkinlaisen sakon asuntolapaikan vuoden aikana jättämisestä kuitenkin joutuu maksamaan.

Asumiskyselyssä halutun huoneen speksejä säädetään oikeastaan vain parilla valinnalla: Haluaako single-huoneen, shared-huoneen jonkun toisen opiskelijan kanssa vai halvimman vapaan. Lisäksi saa määritellä, kuinka paljon on valmis enintään maksamaan vuokraa. Lopuille kysymyksille on naureskeltu aika paljon: oletko optimisti vai pessimisti (onko jossakin pessimistien asuntola? laitetaanko optimisti ja optimisti samaan huoneeseen vai optimisti ja pessimisti?), pystytkö nukkumaan ja opiskelemaan melussa, miten siisti olet...

Huonevaihtoehtojen vuokrat vaihtelevat todella paljon, eivätkä vuokrat ihan vaikuta olevan loogisia. Jossakin voi joutua maksamaan pienestä huoneesta aika paljon. Toisissa on oma vessa, toisissa ei. Toisissa vuokraan kuuluu utility fees (sähkö, vesi, netti jne.), toisissa se maksetaan erillisenä könttäsummana. Päätimme heittää sellaisen maksimivuokran, jolla mikä tahansa vaihtoehto, paitsi kaikista kallein, olisi mahdollinen. Halusin myös mieluiten yhden hengen huoneeseen. Huoneen ei nyt tarvitsisi olla mikään valtava, mutta toisaalta olisi kiva saada oma vessa, ettei tarvitse ihan koko ajan juosta yhteisissä tiloissa. Joissakin asuntoloissa pienikin huone tosiaan näytti maksavan paljon, joten mieluummin tietty iso ja kallis kuin pieni ja kallis.

Tieto asuntolasta tuli puolessa välissä heinäkuuta, kuten viime vuonnakin. Mulla kävi asuntolan kanssa aika hyvin! Vuoden majapaikakseni tulee Waseda International Students' House South Wing, joka on ilmeisesti uusin tarjotuista asuntoloista, 90-luvun jälkipuoliskolla rakennettu, noin 7 minuutin kävelyn päässä pääkampusalueelta Nishi-Wasedassa. Asuntolassa on yhteensä vain muutamia kymmeniä huoneita. Edeltävän lukuvuoden Wasedassa ollut suomalainen lähtötuutorimme oli samassa asuntolassa ja vielä samassa kerroksessa, joten hän on jättänyt kaikenlaista kertynyttä tavaraa odottamaan minua :)

Koska South Wingin kaikki huoneet ovat samanlaisia ja koska infoviestissä tuli lyhyt mutta todella hyvä tietopaketti dormista, sain huoneestani heti tarkan kuvauksen: 18 neliötä, yhdelle hengelle, oma vessa, ei kotiintuloaikaa (tätä olin pelännyt!), muttei vieraitakaan, edes päivällä käymään. Myös hinta kuuluu suolaisempaan kastiin: 63000 Y vuokra sekä 6000 Y utility fee (Yhteensä tämän hetken valuuttakurssin mukaan asumiseen menee n. 490 euroa kuussa). Toiseen asuntolaan päätyneet kaverini eivät saaneet heti yhtä selkeää tietoa huoneestaan, sillä asuntolassa on paljon erityyppisiä huoneita.

Asumisen lisäksi kyselyssä piti kertoa, millä lennolla on tulossa ja haluaako kuljetuksen Naritan kentältä asuntolalle. Lentotiedon olisi itse asiassa voinut vielä alkukesästä jättää auki ja kertoa viimeistään elokuun tiettyyn päivään mennessä asumispalveluita hoitavalle taholle, millä lennolla tulee. Tätä ei oltu esitetty kovin selkeästi, joten itse varasin lennotkin sitten heti kyselyn tultua.

Kuljetuksesta lähetettiin nyt elokuussa lisää viestejä ja kerrottiin, miten kuljetus tarkemmin tapahtuu. Viestintä on välillä aavistuksen epäselvää: ensimmäisessä viestissä kysyttiin, ovatko nämä lentotietosi, mutta ainakin mulle jäi aika auki, pitikö vastata jotakin. Liitteenä oli vain Wasedan maskottikarhun kuva ja Welcome to Waseda! -teksti. Liitteen otsikko sen sijaan paljasti japaniksi, että kyseessä on kuvitus kylttiin, josta tunnistamme kentällä wasedalaiset. Myöhemmin tuli toinen viesti, jossa oli selkeämmät ohjeet liitetiedostossa.

Suuntana Japani

Kukintoja Hiroshima Peace Memorial Parkissa

Lukio loppuu.

Hiroshima Dreamination -valaistuksia

Otetaan suunnaksi yliopisto kotimaassa.

Otetaan tulevaisuuden suunnaksi Saksa sekä isolla että pienellä alkukirjaimella.

Kadulla Hildesheimissa

Hukutaan kieliin ja teksteihin, puheeseen ja sanastoihin, kielioppikirjoihin. Puhutaan paljon saksaa, ruotsia, englantia, espanjaa, myöhemmin japania ja kiinaa. Annetaan japanin tulla ja mennä vapaa-ajalla. Aina se kuitenkin jaksaa roikkua mukana.

Berliinin Alexanderplatzilla

Tukholman katot

Satamassa Barcelonassa

Kanazawa Kenrokuen

Saadaan (ahaa-)elämyksiä ja ystäviä, saadaan hermoromahduksia, arvosanoja.

Berliini

Nauretaan ja tuskastutaan tulkkauskopeissa, kun otsasta tulee saapas, omasta nauhoituksesta kauhea ja toisaalta yhdestä kielestä helposti toista.

Kiyomizudera, Kioto

Matkalla Nagoyasta Kanazawaan Takayaman ja Toyaman kautta

Käydään ministeriöissä, käräjäoikeudessa, Metsätalolla, kaikissa jännissä paikoissa ja yliopiston Topelian pihapiirin puolella yhä enemmän.

Miyajima, Hiroshima

Otetaankin suunnaksi Topelian käytävät, joilla aukeaa portteja eripuolille Aasiaa.

Tokio

Otetaan suunnaksi Japani, ennestään tuttu kieli, kokemuksena vieras maa.

Kiotolainen hautausmaa

Berliini

Ei päästäkään Saksaan asti paitsi lauluissa ja lomamatkoilla sekä toisten vaihtotarinoissa. Luetaan sitä ja tätä, turhaudutaan, tehdään valmiiksi, saadaan loppuun, jätetään kesken, etsitään suuntaa.

Uuden vuoden alun shoppailu Tokiossa

Tokiossa kissaa syötettiin puistossa

Suunta pysyy, opiskellaan japania, ja lopulta rustaan hakemuksia syksyn.


Kevättalvi kuluu hakemuksia rustaillen, väleissä odotellen.

ehkä söpö - koska pohjoismainen tyylikkyys

Ja pienen lomamatkakonkretian jälkeen maakaan ei ole enää niin vieras.

Nagasaki yöllä

Kioto

Hiroshimalaista okonomiyakia ravintolassa

Fukuoka

Nagoya

Kaniaiheinen kauppa Takayamassa

Ja pyöriteltyäni lisää papereita, sähköpostiviestejä ja muodollisuuksia, on suuntana oikeasti Japani ja yhdentoista kuukauden vaihto-opinnot Wasedan yliopistossa, Tokiossa, lukuvuotena 2014-15.

Kanazawan rautatieasema

Kioto

Hiroshima Dreamination

Miyajiman peurat

Uudenvuoden aaton juhla Miyajimalla

Miyajima

Matkalla ohi Fuji-vuoren