 |
| 28.12. Tokion aseman illumination-tapahtumasta, kuvia lisää joskus toiste |
Joulukuussa kuulin hyvin monelta opettajalta saman selityksen joulukuun nimestä japaniksi. Nykyään kuukausista käytetään vain nimiä malliin 1kuukausi, 2kuukausi, 3kuukausi (１月、２月、３月), mutta kuukausille on olemassa perinteisiä muitakin nimiä. Joulukuusta käytetään edelleenkin melko usein nimeä 師走 (shiwasu), jossa on merkit munkille ja juoksemiselle. Pointtina se, että kun vuosi lähenee loppuaan, on niin paljon seremonioita ja hoidettavia asioita, että temppeliväkikin joutuu jo juoksemaan ehtiäkseen hoitamaan kaiken.
Joulukuussa iski se marraskuufiilis. Laiskottelua, vähän lintsaamista, huoneesta ulos lähteminenkin ahdisti välillä, kuoron kahdenkeskiset harkat alkoivat myös tuntua tosi raskailta ja mietin jo kokonaan luovuttamistakin.
Kuvassa läksyjä, hanskat, teetä, vasemmalla keksi, jonka sain japanilaisen kulttuurin kurssilla (koska osallistuin meidän ryhmästä "parhaimpana" luokan edessä pieneen demonstraatioon), oikealla lisää herkkuja ja plussana ihania Shingeki no kyojin -lasinalusiani, jotka tilasin netistä joskus syksyllä. Niitä on paljon.
Tuo tunnilla saamani keksi oli aika jännittävä: sellainen hunajainen pähkinäsekoitus, jossa oli seassa pieniä ja ohuita, kuivattuja kaloja!!
11.12.
Olen tosiaan japanilaisen perinteisen kulttuurin kurssilla, jossa opiskelijat pitää esitelmiä, välillä käy tosiaan vierailijoita (sushisensei ja muut) ja välillä käydään itse jossakin.
Muuten: SUOSITTELEN! Kannattaa ehdottomasti mennä jollekin näistä Morishita-sensein kulttuurikursseista! Niitä on useampia, vähän eri tasoilla ja vähän vaihtelevilla sisällöillä. LISÄKSI parhainta on ollut se, että on ollut mahdollista ilmoittautua toisten kurssien käynteihin mukaan! Siispä olen päässyt itse aikataulujen ja lippujen oston selvittelystä hankkimalla liput opelta ja päässyt kokemaan kaikkea mahtavaa!
Yhtenä näistä ei-pakollisista käynneistä bunraku.
Bunraku on japanilaista nukketeatteria, jossa isoja nukkehahmoja liikuttelee 3 henkilöä. Sitten on joukko soittajia sekä lausuja/laulaja, joka lukee vanhalla kielellä kirjoitetut vuorosanat ja kerronnan.
Esitys oli Kokuritsugekijoulla, ja mikä parhainta, kyseessä oli vähän erityinen näytös: Useamman tunnin kestävään kokonaisuuteen oli kerätty mielenkiintoinen ja vauhdikas tanssiesitys, luento/esittely, jossa asiantuntijat kertoivat esimerkiksi nukkien liikuttelusta, sekä viimeiseksi pidempi näytelmä.
Samana iltana draamakurssilla järjestettiin 忘年会, bounenkai eli vähän kuin suomalaiset pikkujoulut :D Juhlitaan vuoden loppua. Hengailtiin normaalien oppituntiemme perään koululla ja mässäiltiin ja tilattiin pitsaa.
Draama eteni vauhdilla ja oltiin saatu jo kässäri valmiiksi ja päästy kiinni harjoitteluun. Joululomaa kohti tuli vähän draamaähkykin. Välillä ei oikein jaksanut innostaa koko homma, välillä taas meno oli maailman parasta, etenkin mahtavien ihmisten ansiosta.
Joulukuussa iski se marraskuufiilis. Laiskottelua, vähän lintsaamista, huoneesta ulos lähteminenkin ahdisti välillä, kuoron kahdenkeskiset harkat alkoivat myös tuntua tosi raskailta ja mietin jo kokonaan luovuttamistakin.
Kuvassa läksyjä, hanskat, teetä, vasemmalla keksi, jonka sain japanilaisen kulttuurin kurssilla (koska osallistuin meidän ryhmästä "parhaimpana" luokan edessä pieneen demonstraatioon), oikealla lisää herkkuja ja plussana ihania Shingeki no kyojin -lasinalusiani, jotka tilasin netistä joskus syksyllä. Niitä on paljon.
Tuo tunnilla saamani keksi oli aika jännittävä: sellainen hunajainen pähkinäsekoitus, jossa oli seassa pieniä ja ohuita, kuivattuja kaloja!!
 |
| Kampuksella |
 |
| Matkalla katsomaan bunrakua |
11.12.
Olen tosiaan japanilaisen perinteisen kulttuurin kurssilla, jossa opiskelijat pitää esitelmiä, välillä käy tosiaan vierailijoita (sushisensei ja muut) ja välillä käydään itse jossakin.
Muuten: SUOSITTELEN! Kannattaa ehdottomasti mennä jollekin näistä Morishita-sensein kulttuurikursseista! Niitä on useampia, vähän eri tasoilla ja vähän vaihtelevilla sisällöillä. LISÄKSI parhainta on ollut se, että on ollut mahdollista ilmoittautua toisten kurssien käynteihin mukaan! Siispä olen päässyt itse aikataulujen ja lippujen oston selvittelystä hankkimalla liput opelta ja päässyt kokemaan kaikkea mahtavaa!
Yhtenä näistä ei-pakollisista käynneistä bunraku.
 |
| No esitystä ei tietenkään saanut kuvata mutta tässä kuva ennen esitystä |
 |
| Kuva: http://ynt.yafjp.org/images/performing-arts_img2.jpg |
 |
| Edelleen matkalla bunrakun esityspaikalle |
Draama eteni vauhdilla ja oltiin saatu jo kässäri valmiiksi ja päästy kiinni harjoitteluun. Joululomaa kohti tuli vähän draamaähkykin. Välillä ei oikein jaksanut innostaa koko homma, välillä taas meno oli maailman parasta, etenkin mahtavien ihmisten ansiosta.
 |
| Draamaharkoista, Wasedan 10-rakennuksen isosta (ja erittäin kylmästä) salista |
MUUMIKAMAA BABALLA!
 |
| Japanilainen muumimuki! :D |
 |
| Jokin ilta oli asuntolan valvojan Aya-sanin synttärit! Yhdet teki kakun ja lisäksi yhdessä valmisteltiin valokuvakirja, johon kaikki kirjoitteli pieniä muistoja ja viestejä tai laittoi kuvia ym. Kirjaan myös tehtiin onnittelut valokuvilla, joissa muodostettiin esim. pareittain kehoillamme kirjaimet. |
12.12.
Sain Wasedan kautta ilmaislipun NHK:n (=vähän kuin YLE) sinfoniaorkesterin konserttiin. Waseda arpoo aika usein vaihtareille muutamia ilmaislippuja, joita voi hakea netissä Waseda portalin kautta. Voin sanoa, että kyseessä oli ihan kohtalaisen arvokas lippukin :O
Läksin siis kohti Harajukun lähellä sijaitsevaa NHK-hallia. Mutta ennen sitä meninkin Harajuku Chicago -nimiseen käytettyjen vaatteiden kauppaan, jossa vierailen aika usein - koska siellä myydään myös kimonoita ja yukatoja.
Ostinpa sitten haorin eli kimonon päälle puettavan takin. Niin kaunis! Kuin vesivärimaalaus! Tosin oikeasti olisi ollut tarkoitus etsiä talvitakkia, sillä aloin olla kyllästynyt palelemaan liian ohuessa takissani. Seuraavana päivänä olisi myös joulujuhlat ja mekkopukukoodi, joten lämmin takki olisi kiva.
Mitä siis tein? No ostin kimonotakin! Trollol. Ja pidin villatakkia ja kimonotakkia seuraavan päivän joulujuhlissa. Sain tosin paljon keskustelunavauksia japanilaisilta sillä kimonotakilla että ei pöllömpi plääni... :D
Taisin ostaa tämän kimonon samalla kertaa.
 |
| Komon-kimono |
Tajusin NHK-hallilla, että en ollut ikinä ennen käynyt tuollaista sinfoniaorkesterin konserttia katsomassa! Hieno elämys! Ohjelmassa oli Toru Takemitsua (Requiem for strings 1957), Alban Bergiä (Dem Andenken eines Engels) sekä Antonin Dvorakia (Symphony No.9 e minor op.95, From the new world). Etenkin Dvorakin teos oli mielettömän hieno.
13.12.
VIHDOINKIN sain kaikki kuoron biisit "läpäistyä" harkoissa! ...paitsi että sitten jäljellä olikin vielä kaksi encore-kappaletta, joista toisen olin kuullut ihan pari kertaa vain ja toiseen mulla ei ensin ollut edes nuotteja. Niiden kanssa tuli jo vähän novoihansaatana-olo, ehdin niitäkin pari kertaa käydä harjoittelemassa ja läpäisin nekin.
Illalla oli Niji no kain クリパ eli クリスマスパーティー eli joulujuhlat!
En ollut vähään aikaan käynyt missään Nijin jutuissa ja aika monet vaihtaritkin ovat tässä syksyn aikana luovuttaneet... mikä saattoikin olla hyvä asia, sillä tällä kertaa oli ihan mainiota! Vaihtareita oli aika vähän, joten tuli juteltua enemmän japanilaisten kanssa - ja oikeasti mielenkiintoista asiaakin eikä vain "hei mistä olet" "hei oletko facebookissa" "hei otetaan kuva". Juhlat oli muutenkin kivat. Mentiin ensin varattuun juhlapaikkaan Kabukichouhon, siellä oli vähän juomia ja joulukakkua. Japanilaiset tyypillisesti ostavat himmeitä kermakakkuja jouluksi.
Menin myös jatkoille, jotka olivat lähempänä kotia eräässä izakayassa. Siellä etenkin oli hyvää juttuseuraa ja tosi hauskaa. Hieman hämmensi erään kyselyn tuloksien julistaminen: Olivat järjestäneet äänestyksen aiheista kuten "komein jäsen", "tyttöystävämateriaalia" jne. :D Ei... Suomessa.
17.12.
Uskalsin käydä kampaajalla ja sain kivan lopputuloksen kampaajan kanssa yhdessä pohtimalla, uujea! Oli hyvä aika mennä siistimään takkuista kiharaa, koska konsertti sekä tammikuun draamakurssin H-hetki lähestyivät.
...Ensimmäinen kerta suihkussa ja kiharat palasivat tällaiseen tilaan, hahahah! :D Siis, sen nyt toisaalta arvasinkin, mutten ehkä sitä, että näin vahvasti. Mutta kiharat on kivoja ja vihdoinkin sain pitkään haluamani lyhyehkön MUTTA kihran tukan!
 |
| JA KS SUPERB HIENOT VAATTEENI repesin riemusta kun löysin mielettömän ihanan vaatekaupan Ikebukuron Sunshine city -ostoselämyskeskuksesta! |
20.12.
Dormikaverin kanssa Shibuyaan ostoksille, 109 jee <3 Sain ostettua vihdoinkin sen kunnollisen takin! Ja kaksi käsilaukkua. Olin tähän asti käyttänyt vain yhtä ja samaa kangaskassia ja tarpeentullen muovikasseja!
Dormikaverin kanssa Shibuyaan ostoksille, 109 jee <3 Sain ostettua vihdoinkin sen kunnollisen takin! Ja kaksi käsilaukkua. Olin tähän asti käyttänyt vain yhtä ja samaa kangaskassia ja tarpeentullen muovikasseja!
 |
| Tässä näkyy takkiani, terveisin Mia Asakusan Sensouji-temppelillä, 2. tammikuuta, jälleen kerran vuoden toisen päivän hervottomassa ruuhkassa temppelillä. |
21.12.
Kuoron kenraaliharkat ennen konserttipäivää! Huh huh... saatiin aika kovaa noottia, että heikoilla kantimilla on homma. Toisaalta sensei puhui todella kannustavasti: Vielä on 42 tuntia aikaa korjata, mikään ei ole vielä myöhäistä.
Kuoron kenraaliharkat ennen konserttipäivää! Huh huh... saatiin aika kovaa noottia, että heikoilla kantimilla on homma. Toisaalta sensei puhui todella kannustavasti: Vielä on 42 tuntia aikaa korjata, mikään ei ole vielä myöhäistä.
Harkkapaikkana jokin mesta Megurossa, matkalla näin ravintolan, jonka ikkunassa oli akvaario täynnä fuguja!
 |
| Tähän tyyliin! Kuva: http://www.fugu-sg.org/photo/pictures/FuguFace.jpg |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti